Clermont 2013-14

Oon eläny hyvin tavallista arkea täällä, paitsi että varsinaisiin harrastuksiin menee paljon vähemmän aikaa kuin Suomessa (koska ei oo esim mitään ainejärjestöjuttuja, eikä nyt esim pikkujouluja !!). Lisäksi mulla on huomattavasti vähemmän opiskelujuttuja tehtävänä kuin Suomessa. Joten en oikeestaan tiiä mitä mä täällä oon tehny ?? Puhunu ranskaa ainakin… 😀 ja laiskotellut. Ah ! 😀 Alkusyksystä yritin ettiä uutta harrastusta, mut kaikki kiinnostavat oli samaan aikaan ku ultimate. Mutta joulun jälkeen aion yrittää uudestaan. Ainakin haluan soittaa pianoa ja yhtenä vaihtoehtona on myös brasilialaiset lyömäsoittimet 😀

Sitten kielenoppimisprosessista.
Lähiaikoina on tuntunu että en tiiä ihan jotain perussanojakaan ranskaksi, esim kun pitää kääntää englanninkielistä tekstiä ni reilusti yli puolet on sanakirjasta koska en vaan muista tai tiedä sanoja. Ja se tuotos on muutenkin jotain ihan kamalaa 😮 😀
Lisäksi ärsyttää jos en ymmärrä jokaista sanaa jonkun puheesta, koska vaikka pystyisinkin olettamaan mitä ihminen sanoo, niin en tunne voivani vastata koska ehkä siinä oli vielä jotain joka meni multa ohi ja siks joudun pyytämään toistamaan ja sitte tunnen itseni tyhmäksi 😀 tämä siis lähinnä sillon kun mulle aletaan yhtäkkiä puhumaan, normaalisti/ nopeasti/ tms.
Olen analysoinut että tässä on kyseessä tämmönen välivaihe, et kun alussa etenin tosi nopeasti ”en uskalla puhua ranskaa” -vaiheesta ”puhun pelkästään ranskaa” -vaiheeseen ni tuntu että oppi muka ihan kauheasti, mut enhän mä oikeestaan oppinut vielä mitään uutta. Ja nyt ku oon tottunu et on normaalia puhua ranskaa ni tajuan että enhän mä osaakaan kaikkia normaalejakaan sanoja 😀 se prosessi on nyt vasta alussa.

Mutta tällä hetkellä eniten stressaa ajatus matkustamisesta Suomeen jouluksi : ensin junalla Lyoniin, sitten jollain keinolla isolle pelottavalle lentokentälle jossa en oo ikinä ollut, sitten koneen vaihto Saksassa jossain, jonka jälkeen vihdoin Helsingissä jossa pitää olla yötä ja sitte vielä 100h Kajaaniin. Tulomatkalla junalla klo4 alkaen Kni-Hki, Helsingissä odottelua koko aamupäivä, sitte lentokentälle ja jälleen vaihto Saksassa. Lyonissa perillä illalla ja junalla Clermontiin, kyseessä päivän viimeinen juna joten en kyllä jaksais ainakaan myöhästyä.
Ni Kyllä tää on paras kaupunki muuten mutta vaikeasti tavoitettavissa.

…

Tällä kertaa voisin puhua myös hieman ruoasta :

– On outoa kun maitoa voi ostaa kaappiin vaikka kuinka paljon koska avaamattomana se säilyy monta kuukautta
– On hauskaa että on nakkeja joiden merkki on Knacki
– Kävin eräänä päivänä ostamassa salaattiaineksia sellasesta hieman kauppahallityyppisestä, öö, no, kauppahallista. Ostin tomaatteja, paprikan, ison salaatin ja kurkkua. Yhteensä noin 4e. Korjatkaa jos olen väärässä, mut musta tuntuu et jos menisin Tampereen kauppahalliin ni tyyliin se yks paprika maksais sen 4e 😀
– Pakkauskoot on niin ihanan ei-standardeja

Seuraavaksi lempi patonkireseptini, yleensä aamupalaksi, mutta myös välipalaksi tai mun tapauksessa ihan vaan koko ajan :
– patonkia + juustoa (Brie / Cantal / Mimolette / St. Nectaire / Gouda)
– patonkia + voita (ei suolattua) + raparperihilloa
– patonkia + voita (”) + itsetehtyä (siis ei minun vaan jonkun muun) viinimarjahilloa
– patonkia + voita (”) + maitosuklaata
– patonkia + voita (”) + hunajaa (juu mun mielestä tää menee vähän yli, että nyt _voita_ ja _HUNAJAA_ leivän päälle… 😀 )

Olen oppinut myös että voileipä tehdään ensin muille ja sitten itselle. Oli kuulemma outoa että tein leivän vain itselleni. No huhhuh nyt ! Eikö täällä ymmärretä että siinä mennään aivan liian INTIIMILLE alueelle kun on leivän voitelusta kysymys, ette koske mun ruokaan, puhumattakaan siitä että täytyy kysyä mitä kukakin haluaa laittaa leivälle ! Turhaa kommunikaatiota ! EI !!
Niin muuten, henkilökohtaisesti tuntuu että tuun varmasti olemaan tuhat kertaa huomaavaisempi ihminen kun palaan Suomeen, ainakin siis toivon tosiaan et näin tulee käymään.

Sitten paikallinen piirakkaresepti :
– piirakkataikinaa (tyyliin vain voita ja jauhoja.. en oo varma)
– sinappia
– tomaatteja
– paljon Cantal -juustoa

Mutta nyt pitää vähän alkaa rajoittamaan, tässä oon 3kk syönyt erikoisen paljon maailman parhaita mutta erittäin rasvaisia juustoja, pitsoja, kebabeja, hampurilaisia… Ei voi olla hyväksi terveydelle. Mut enhän mä Suomessa näin usein syö tällasia herkkuja ?? Ainiin, ku eihän se oo LÄHESKÄÄN yhtä H Y V Ä Ä Suomessa ! 😀 Miten ihmiset ei oo kaikki läskejä täällä, ihmettelen vain.

…

No vähän myös ULTIMATEA :

– How i met your mother, kausi 1, jakso 15, 16:06-16:09 ”so i was playing ultimate frisbee in college …” !!! (kyllä, olen näin tyhmä)

– nyt lähiaikoina on ollu ikävä freezebeesin ja erityisesti ufon treenejä… 🙂 ja sitä että niissä on mahdollista käydä ainakin 4-5 kertaa viikossa 😀

– ei olla muutamana kertana päästy pelaamaan tavanomaiselle kentällemme koska valot ei toimi JUURI niillä kahdella kentällä joilla me voidaan olla 😀 Jalkapalloilijoiden valot kyllä toimii aina, tyypillistä.

– tammikuussa pääsen ekan kerran tälle sisäkaudelle pelaamaan sisälle, ah ! 😀