Clermont 2013-14

Näin syntymäpäivänä on hyvä hieman muistella mennyttä vuotta ja etenkin nyt viimistä kolmea viikkoa. olin muka koonnut ”sopivasti” asioita mistä kirjottaa, mut siitä kertyikin pitempi teksti mitä olin aatellut.. mais bon, quand-même, on commence:

Ranskassa kuuluu toki käydä ostoksilla. vielä en Pariisiin asti oo ehtinyt, mutta Clermontissakin riittää shoppailtavaa:
– kaupassa on tosi hyvää kinkkua! ei semmosta kiiltelevää pelkästään suolalle maistuvaa niinkuin suomessa, vaan normihinnalla saa oikeesti oikeata kinkkua. mut en ymmärrä miks on pakkauksia joissa on 2 siivua sitä. 2 siivua! on ne siivut toki isompia, mut silti. kaikkee saa muutenkin melko pienissäkin yksittäispakkauksissa mut voi jeesus jos haluisit ostaa vain yhden jogurttipurkin ni EI KÄY! keskieurooppalaiset on outoja
– ostin vaaleanpunaista vessapaperia koska se oli halvinta
– ostin laturin (kuten jo aiemmin mainittu). lisäksi sain kaupanpäälle toisen koska ensimmäinen ei toiminut koska oli vääränlainen (ei minun vika). lisäksi sain postissa oman laturin suomesta. nyt minulla on 3 laturia
– ostin nettikaapelin. lisäksi ostin toisen koska ensimmäinen oli väärä (minun vika). sitten ostin vielä yhden koska toinenkaan ei toiminut. nyt minulla on 3 kaapelia, mutta ei edelleenkään nettiä huoneessani

niin että saa nähdä minkälaista elektroniikkaa sieltä pääkaupungista tarttuu matkaan sitten kuhan jossain vaihees pääsen sinne.
mutta se on hyvin epätodennäköistä, koska mun suuntavaisto on ihan p***a. olin käyny samassa marketissa 4 kertaa, mutta viidennellä kerralla eksyin.

—

asuntolaelämä on osoittautunut yllättävän mukavaksi, vaikka äänieristykseen ei ole huomattavasti panostettu. miltei kaikki kuuluu. eräs sunnuntaiaamu: naapurilla oli kelloradio herättämässä ihmeellisellä särinällä, se soi jotain 10min, aattelin jo ettei huoneessa ees oo ketään. no, sitten VIHDOIN se laitto sen pois, ni parin sekunnin päästä alko soida erilainen herätysääni, se soi muutaman minuutin, sit pois, ja sit vielä kolmas ääni vähän aikaa. Yhteensä siis herätystä PUTKEEN jotain öö 20min? ainiin, ja yhtenä toisena aamuna oli vielä neljänneksi tavallinen radiomusiikki. onneksi tää ei tapahdu joka aamu 😀 ainiin, ja yhtenä aamuna herätys oli jotain klo7 mut ihan varmasti se nousi vasta joskus klo9. what. mutta yöt täällä saa kyllä onneks nukkua täysin rauhassa aina. ja korvatulpat auttaa.

random hetki: muutama yö sitten näin unta jossa keskustelin homoavioliittojen sallimisesta luterilaisessa kirkossa ja selitin omaa kantaani asiaan jolleki mielenosoittajalle bussipysäkillä. what.

—

sitten kait pitää puhua myös opiskelusta. kurssit alkoi 16.9. ja ah ihanaa vihdoin oikein kunnon kielikylpyä: käännöskurssi ranska-englanti-ranska, sekä espanjaa ja portugalia ranskaksi. nää kaks viimistä kurssia on kivoja, mut muuten tunnit on vaikuttanu aika tylsiltä. vaihtarien ranskankurssivalikoimaan ei kuulunut yhtäkään suullista kurssia, vaan kulttuuria ja kirjallisuutta sekä ihanaa argumenttien ja tiivistelmien kirjottamista. näitähän mä juuri kaipaankin lisää. mut kyllä mä jotain niistä valitsen ku en jaksa miettiä muutakaan.

vaihtareilla on myös oma historiakurssi jolla käsitellään Auvergnen aluetta. ”me aateltiin järjestää tää kurssi kokonaan englanniksi vaihtareille et ois jotain myös niille jotka ei koe olevansa niin hyviä ranskassa”. kurssin opettaja ekalla tunnilla: ”mä oon sitte huono englannissa ni käytän aika paljon ranskaa”. mut en kyllä usko että kukaan sillä kurssilla EI haluaisi oppia mieluummin ranskaa kuin englantia, sikshän me täällä kai ollaan…

ja sitten koin myös yhden ”pieni maailma” -kokemuksen: portugalin kurssilla oli ranskalainen tyttö joka oli käyny Suomessa monta kertaa, viimeks viime kesänä, koska sen isoäiti on suomalainen. lisäksi selvisi et tietystikin me vielä asutaan täällä samassa asuntolassa ja samassa kerroksessa.

— JA sitten urheilua

alkuun lyhyesti:
– matkalla treeneihin ja ensimmäinen ”mielenosoitus haittaa liikennevälineen normaalia kulkua, pahoittelemme häiriötä” -tapaus. aattelin mennä etukäteen paikalle, mut 20min matka oliki 1h20min
– kuulin että Clermontissa on hyvä rugbyjoukkue, mut ne häviää aina kaikki finaalit

– kävin viime lauantaina heittelemässä pelikaverin kanssa kiekkoa yhellä kentällä jolta oli kyllä ihanat maisemat, se sijaitsi vähän korkeammalla joten sieltä näkyi kaupunkia ja kukkuloita ja kaikkea! (pitäis laittaa kuvia tänne kunhan saan otettua niitä)

ja sitten lempiaiheeseen

ULTIMATE eli [yltimeit] à la française:
– niin kotoisa olo ku on tuttua alkulämppää ja ekoina kertoina oli vielä hyttysiäkin
– ”ei me puhuta ikinä mitään pelikuvioita täällä näin maanantaisin ku nää on vaan tämmöset pelit et alottelijatkin voi tulla…” joillakin tamperelaisilla ois voinu olla sanottavaa tohon 😀
– ulkona treenataan kuulemma tällä kertaa ympäri vuoden, toivottavasti ei tuu paljoo lunta 😀
– yks tyyppi muisti pelanneensa Suomen UFOa vastaan joskus kauan sitten jossain

– noniiiiiiin ”kyllä joku voi sit kääntää englanniksi ja sä voit kans laskea englanniksi jos haluat, älä huoli” eieieiei ei ei ei EI!
– ootin innolla et jes, nyt oppii sitte ultimatesanastoa ranskaksi… no, kai ranskalaisella aksentilla äännetyt englanninkieliset termit lasketaan (handler = [änlöö][änlee][än(d)leeR]). mut kun kyselin vaikka paikkapuolustuksesta, ni ei ne tienny muita kun englanninkieliset sanat. GO SUOMI meillä on kivat omat käännökset kaikelle!!
– ”mikä sun nimi olikaan?” ”Reetta” ”ai kirjotetaanko se c:llä?” jjjjooo… 😀
– bisous! vaadin että poskisuudelmat otetaan tervehdyskäyttöön myös suomessa, siis esim ainakin ultimatepiireihin/treeneihin!
– ensimmäinen suomalainen kirosana opetettu, ”joo no tää on ehkä se mitä pelikentällä kuulee eniten…”

lisenssin aion hankkia, katotaan mahdunko sisäkauden joukkueeseen (ehkäpä koska naisia niin vähän. toisaalta kyseessä kuitenki avoin..), mut ainakin keväällä sit mahdun 😀 ja ainiin unohin kysyä et millä tasolla täällä oikein pelataan, tiiän vaan et ”ei todellakaan missään Ranskan mestaruustasolla tai mitään”.
osallistuin myös joukkueen kokoukseen jossa pitkällisiä keskusteluja siitä tehäänkö 1 vai 2 joukkuetta sisäkaudelle, ketkä haluaa oikeesti sitoutua treeneihin, ja jos täytyy karsia niin kuka tekee sen ja millä perusteilla jnejne.. ei siihen menny kun 1,5h. sanoin et kyllä mä oon Suomessakin tottunut pitkiin kokouksiin (jos toi nyt muka ees oli mikää pitkä :D) ja samantyyppisiin puheenaiheisiin.

—

ja ainiin, täällä sanotaan kokoajan ”du coup”, ”franchement” ja ”quoi”